Työeläkeuudistukseen 2017 valmistauduttiin huolella

Vuonna 2016 Eterassa valmistauduttiin tiiviisti 2017 alusta voimaan tulleeseen mittavaan eläkeuudistukseen. Uudistukset vaikuttavat sekä työntekijöiden että yrittäjien työeläkkeisiin ja -maksuihin. Eläkeikärajat nousevat vaiheittain, eläkettä karttuu yhtäläisesti eri-ikäisille ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja.

Vanhuuseläkeikä nousee asteittain vuodesta 2018 alkaen. Uudet ikärajat koskevat 1955 tai sen jälkeen syntyneitä. Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Myös yläikäraja nousee asteittain. Vuosina 1955–57 syntyneillä vanhuuseläkkeen yläikäraja on 68 vuotta, vuonna 1958–61 syntyneillä 69 ja 1962 syntyneillä ja sitä nuoremmilla 70 vuotta.

Suomalaisten eliniän pidetessä eläkeikäraja liitetään elinajan keskimääräiseen kehitykseen. Muutoksen myötä vuodesta 2030 alkaen jokaisella vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneellä ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Eläkeikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella kerrallaan.

Eläkekarttumat yhtenäistyvät

Eläkettä karttuu 17-vuotiaasta lähtien kaikenikäisille työntekijöille 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Eläke karttuu aiempaa suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä palkasta eläkettä laskettaessa. Yrittäjillä eläkettä karttuu 18-vuotiaasta lähtien 1,5 prosenttia YEL-työtulosta vuodessa. Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun saakka eläkettä karttuu 53–62-vuotiaille 1,7 prosenttia palkasta tai yrittäjille YEL-vakuutetusta työtulosta vuodessa.

Samat eläkemaksut

17-vuotiaasta lähtien työntekijän eläkemaksuprosentti on samansuuruinen riippumatta siitä, minkä ikäinen työntekijä on. Yrittäjät YEL-vakuutetaan edelleen 18-vuotiaasta lähtien. Myös yrittäjien maksu on jatkossa iästä riippumaton. Poikkeuksena ovat siirtymäaikana vuoden 2025 loppuun saakka 53–62-vuotiaat työntekijät ja yrittäjät, joilta peritään 1,5 prosenttiyksikköä suurempi maksu.

Lykkäyskorotus ja tavoite-eläkeikä kannustavat pidempään työuraan

Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä myöhempi tavoite-eläkeikä. Jos henkilö jatkaa työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan, eikä ota eläkettä maksuun, saa peruskarttuman lisäksi 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen eläkkeeseen jokaista lykättyä kuukautta kohden. Elinaikakerroin sopeuttaa eläkkeitä eliniän noustessa. Tavoite-eläkeiässä eläkettä saa täysimääräisenä eli sen suuruisena kuin sitä olisi karttunut ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä.

Uusia eläkkeitä

Uusia eläkkeitä ovat vuodesta 2017 lähtien osa-aikaeläkkeen korvaava osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä työuraeläke. Vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, ammatillinen kuntoutus ja
perhe-eläke säilyvät edelleen. Eläke-etuudet koskevat niin työntekijöitä kuin yrittäjiäkin.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarjoaa mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestä ennen varsinaista vanhuuseläkeikää maksuun 25 tai 50 prosenttia. Osittainen vanhuuseläke pienentää lopullista kuukausieläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta varhennetulta kuukaudelta. Varhennusaika lasketaan omasta alimmasta eläkeiästä.

Vastaavasti lykätty eläke korottaa 0,4 prosenttia. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä, jonka saa vanhuuseläkettä hakiessa. Vuonna 2017 vanhuuseläkettä voi nostaa osittaisena aikaisintaan 61-vuotiaana.

Pitkän työuran eli vähintään 38 vuotta työtä tehneillä ja 63 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus työuraeläkkeeseen, jos työtä on tehty rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä.

 

Teksti: Tiina Piensoho / Etera
Kuva: iStock